Stuora áigumušat sođiin, mávssahemiin ja ráhkisvuođain
Sunna Kitti
Jiehtanasaid iđit
Čálliid Lágádus
Logi jahkásaččain ja bajás
Sámi mytologiija ođasmahttojuvvo sárggasráiddus mii lea bures lihkostuvvan ja mas leat alla áigumušat.
Dáinna sárggasráidduin addá Sunna Kitti (29) ođđa heakka sámi nationála eposii “Beaivvi bárdni soagŋu jiehtanasaid máilbmái”. Dat almmuhuvvui davvisámegillii skábmamánus. Dárogiel girji almmuhuvvo odne. Nuorra bárdni Isak gávdná dološ máilmmi “don bealde davimus násti”.
Dáččaide geat eai leat nu oahppásat Sámi kultuvrii, ii oru dát muitalus leahkime nu Sámi muitalus. Isak (geas vissásit lea Kárášjoht-sullasaš gákti badjelis) johtá meara rastá máilbmái gos leat alla gáissit, vašánis jiehtanasat, girdilaggát ja iežá imašlaš máinnaseallit. Muhto muitalusa duogis ja vuođus dávistit dološ sámi luovaldatmáidnasat, Beaivvi bártni ja jiehtanasa nieidda náittosvuođas.
Sárggasráiddu muitalus joatká máidnasiid mat 1800-logus čállojuvvojedje vulos báhpárii. Isak boahtá jiehtanasaid máilbmái máŋgga čuohte jagi máidnasiid dáhpáhusaid maŋŋil. Jiehtanasat ain muitet Beaivvi bártni galledeami vearrivuohtan, ja Isak šaddá jiehtanasoarbiniid riidduid gaskkii.
Sámi báhppa Anders Fjellner (1795-1876) lei earenoamáš olmmái. Su leat gohčodan “sámiid Homerosan” ja “Sámi Snorren”, muhto várra sulastahttá Suoma doaktára Elias Lönnrota gait eanemustá. Lönnrot čohkkii ja diktii Suoma nationála eposa Kalevala. Fjellner oaivvildii nugo Lönnrot ahte lei čohkken osiid njálmmálaš árbevierus, ja rekonstruerii vajálduvvon álbmotmáidnasa.
Máidnasis “Beaivvi bárdni soagŋu jiehtanasaid máilbmái” muitala Fjellner got Beaivvi bárdni ja jiehtanasa nieida geainna gávnnada ja gean vuittii, šattaiga sámi soga vánhemat. Beaivvi bártni mátki manná meara rastá – “Dobbelis davimus nástti, oarjjabeal beaivvi ja mánu”. Muhto mearramátki lea maid mátki magihkalaš, suollemas máilbmái, sirdašuvvanrituála ja fantasymáilbmi.
Lea stuorra, earenoamáš prošeakta mainna Kitti lea bargan guhtta jagi. Leat gártan 200 siiddu áidnalunddot figuvrrat ja lea muitalus garra dovdduiguin mat bohtet vuollegaččat ovdan. Kitti joatká vuđolaš Sámi máidnasiid vugiin mas dološ áigi ja dálá áigi bures doibmet ovttas. Karaktevrrat leat šaddan čiekŋaleappo ja leat ožžon duogášhistorjjá, leat máŋga juona, ja muitalus muitaluvvo duođalašvuođain ja autoritehtain.
Dasa lassin leat oasit sihke humoriin ja melodramain, ja moadde bastilis replihka main lea potensiála eallit viidásit eallinviisodahkan sosiála mediain: “Na, mii unna olbmot eat leat várra dorvvus gosge. Unnimusat iežamet beljiid gaskkas.”
Seammás ferte lohkat ahte ráidogovva ii leat ollásit lihkkostuvvan, sárgonteknihka bealis. Siidduid bordima variašuvdna lea stoahkkái ja guhkás ovdánan. Olu govat leat gáržžit, ja sáhttá leat váttis oažžut ollislaš gova juonas go muitaluvvo unna lagas govažiiguin. Ámadajumimihka ii leat ge nu máŋggageardán.
Muhto dát ii leat nu dehálaš go episka áigumuš lea nu allat. Eareliiggánit debuhtagirjjis. Sámi lohkkit leat ožžon fantasy-máilmmi mii vuođđuduvvá sin iežaset máidnasiidda. Ja mii iežát leat áicán ođđa máilmmi.
Morten Olsen Haugen
Vuosttas gearddi almmuhuvvan Aftenpostenis 2021.02.06